Machiavelli

Valtiomies, filosofi renessanssin aikaan

Machiavellismi

• Kansansuosiosta välittämättä päämäärään pyrittävä on ainoa moraali. Oppisuunta
• Vallitseva tila säilytettävä keinoja kaihtamatta

Elämä

• Musiikkia, astronomiaa, geometriaa, arirmetiikkaa, grammatiikkaa, retoriikkaa ja logiikkaa, koska varakkaan suvun jäsen
• Poliittinen kaaos, vaikka kulttuurihurmos Italiassa 
• Ruhtinas kirjoitettu 1513 maanpaossa
• Valtiollisia mietelmiä toinen pääteos

Ruhtinas

• 1532 julkaisu, kirjoitettu 1513
• Kiellettyjen kirjojen listoille 1564
• Aleksanteri Suuren isä, Theseus, Kyyros, Mooses ja Romulus ihannointi
• Ohjeet kauhistuttivat aikalaisia, vaikka humanistinen oppinut
• Ruhtinaan suhtautumiseen kansa, ylimys ja sotilaat tasapainottelivat
• Ikeen alle ei saa joutua. Siksi voimakkaiden valtioiden kanssa ei saa liittoutua
• Palkka-armeijakäytäntö arvostely. Palkka-armeija ei uskottava, sillä se ei uhraudu kuten kansa
• Ihailijoita huolimatta kriitikoista (Bacon, Mussolini, Kristiina, Richelieu, Kaarle V)
• Onko kansa ruhtinas?
• Keinoilla ei väliä; ratkaisevana tulokset->moraali ja politiikka erillään
• 
  

Foucalt

College de Francen professori historiassa ja filosofi Ranskasta
Seksuaalisuus, laittomuus, sairais ja hulluus, joita oli vieroksuttu filosofiassa ja historiassa, olivat oleellisessa osassa Foucalt'n ajattelussa
Jälkistrukturalistinen ajattelu, ja strukturalismi 1960-luvulla vahva vaikuttaja

Elämä

• Toinen lapsi porvariperheessä
• 1946-50 opiskelua, jonka jälkeen ranskan opettaja Uppsalan yliopistossa samaan aikaan kun oli  harjoittelijana psykiatrisessa sairaalassa
• Epäkohtien mielenosoittaja ja  vankiloiden olosuhteiden tiedottaja (GIP) 1971 Pierre Vidal-Naquetin ja Jean-Marie Domencahin kanssa
• Iranin vallankumouksesta kirjoitti lehteen nimeltä Corriere della Sera 1978
• Innoittajana s/m- ja homoalakulttuurit, jotka avoimempia USA:ssa kuin Ranskassa
• Käsitteli itsemurhaa

Vaikutus

• Ei minkään koulukunnan edustaja, mutta vaikutteita Kantilta ja Nietzscheltä
• Vaikutti nais-, taide- ja politiikantutkijoihin sekä sosiologeihin
• Normatiiviseen perustaan kohdistui keskeinen kritiikki
• 70-luvusta lähtien yhteiskuntatiede ja humanismitutkimus uudistunut keskeisesti kysymyksillä ja metodeilla, jotka Foucault kehitti

Kuinka hallita ihmistä?

• Käsitteet valtakoneistosta, päällysrakenteesta ja hallitsevasta luokasta (Marxin käsitys vallasta) tai yksinoikeus, lakien säätämä valta (liberalismi) ei kiinnostanut; pohti 70-luvulla valtaa
• Valtasuhteiden analysointia, ei vallan teorioita
• Toiminta, joka kohdistuu muiden ihmisten toimintaan=valta Foucaultin mielestä
• Tietynlaista toimintaa tuotetaan, eli toisia yritetään saamaan toimimaan tietyllä tavalla; strategiseksi peliksi jäsentyvät valtasuhteet.
• Ideologien tuotto; tietoa ei voi tulla diskurssiivisillä käytännöillä. Marxin mielestä valta on ideologian pakottamista, ja näin ei Foucaultin mielestä ole - toisensa poissulkevat valta ja tieto, mikä seuraa Nietzschen käsitystä.
• Tieto ja valta ovat toisistaan riippuvaisia - tieto ei ole vapaa valtasuhteista.
• Tietoa tuottaa valtajärjestelmät ja valtaa tuottaa tieto; toinen laajentuu yhtä lailla
• Tulee suojautua riskitekijöistä, vaarallisista yksilöistä. Rikoksiin ei tarvitse kohdistua, vaan lainrikkojia pitää sekä rangaista mutta myös parantaa. Tämä nojaa humaaniin lakidiskurssiin. Vankilainstituutiota Ranskassa 1810 kuvaa Foucault Tarkkailla ja rangaista -teoksessa

Vallat

• Suvereenivalta
• rajatuilla alueilla toimii
• rangaistukset ja kielletyn määrittää laki
• Kohde alueesta on rajattu
• Esim. ulos heitettiin sairaat
• Kurivalta
• Ennaltaehkäisy, kontrolli, valvonta; sallitun ja kielletyn määrittävät instituutiot
• Rajatulla alueella kaitsee paimen; ei saa karata, mutta saa ehengata kuin lampaat
• Vallan kohteena ruumis
• Esim. Käyttäytymisen, ruoan tai alueen uskottiin synnyttävän ruton
• Hallinnallisuusvalta
• Subjektia hallitaan
• Tekniikkana turvallisuus; jotain asioita tapahtuu siedettävissä määrin
• Vallan kohteena väestö, ei kansa, alue tai yksilö
• Esim. Suurin osa paranee, vaikka osa kuolee isorokkorokotukseen

Nozick

Poliittisen filosofian professori Harvardissa ja juutalainen

New Yorkissa, Brooklynissä syntynyt

YHTEISKUNTAFILOSOFIA

• 1971 oikeudenmukaisuusteorialle (John Rawls) liberaalinen vastine Anarcy, State & Utopia -teos, joka ilmestyi 1974
• Vaikka epätasa-arvoisuuksia olisi, niillä ei ole väliä, kunhan omaisuus on jakautunut sopimusten kautta
• Pakotettu tulonsiirto->ihmiset rahan lähteitä eli välineitä
• Jotta omaisuuden jakautuminen oikeudenmukaista, pitäisi huono-osaisten olojen parantua (Rawls). Nozick on tätä vastaan
• Tarvitaanko valtiota? Tarvitaan minimivaltio, muttei anarkiaa tai laajempia valtioita
• On väärin loukata yksilön oikeuksia, jotka ovat perustavimmat oikeudet
• Yksityinen omistusoikeus, vapaus ja elämisen oikeus perusoikeuksia Nozickin mielestä
• Ei tarvita enempää kuin kunnioitus sopimuksiin, joka estää huijaukset, varkaudet ja väkivallan
• Eli vapauden rajoituksia olisivat mm. verotus, tulon- ja varallisuussiirrot
• Koska kyvyt ja ponnistelu synnyttää varallisuutta, joillain ihmisillä on oikeus olla varakkaampia kuin toisilla

Rawls

Poliittisen filosofian professori Harvardissa ja filosofi Yhdysvalloista

• Eroperiaate ja vapausperiaate keskeisimmät ajatukset
• Vapausperiaate=toisten vapauksia ei saa rajoittaa, mutta vapauksien oltava mahdollisimman laajat
• Eroperiaate=Huonoimpaan asemaan jäävän aseman ollessa parempi, ovat talouserot oikeudenmukaisia; vähäosaisten hyötyessä, korkeat tulot ovat oikeudenmukaisia

•  Tietämättömyyden verho toinen ajatus
• Ei tiedetä mihin päädytään yhteiskunnassa, joten moraalinormeista sovittava silloin
• Eli moraalinormit pitää päättä siten, ettei kukaan tiedä mihin asemaan he joutuvat
• Olipa olosuhteet minkälaiset hyvänsä, hyvä elämä on mahdollistettava->periaatteiden mahdollistettava hyvä elämä 
• Mihin periaatteisiin päädytään?
• 1. Vapauden oikeus periaatteista ensimmäinen: jokaisela oltava niin suuret perusvapaudet, kunhan ne eivät mene muiden vapauksien päälle
• 2. Myös heikoimmassa asemassa olevien hyödyttävä talouden eriarvoisuudesta
• 3. Perustuslaki kirjoitetaan pääperiaatteiden pohjalta

Braudel

Akateemikko, annalisti ja historoitsija

Elämä

•  1293 valmistui historiaopettajaksi Sorbonnessa
• Armeijassa 1938 ja Saksassa sotavankina 1940-1945
• Edusti annalistien toista sukupolvea johtamalla Annales-aikakausilehteiä 1946-1968
• 1972 historianfilosofian professori College de Francessa

Historoitsijana

• Tutkimusmenetelmiä uudisti, Filip II:n ulkopolitiikkaa eli diplomatian historiaa piti käsitellä ja hyvin konventionaalinen väitöskirja alun perin
• Eri pituuksiin jakautuva ajan kesto eli keskeinen teesi väitöskirjassa
•  Rakenteellisen historian nimitystä käytetään valtiollis-poliittista eli tapahtumahistoriaa
• Pitkä kest eli longue duree käsite edustaa hitaasti muuttuvia, kollektiivisia ja perusluonteeltaan laaja-alaisia historiallisia rakenteita
• Hierarkkiset ja heterogeeniset ilmiöt keskeisenä makroperspektiivissä, joka uusi esimerkki. Ensimmäinen makrohistorioitsija Braudel annalistisesta koulukunnasta
• Materiaalinen sivilisaatio ja kolme nopeutta (pitkäkesto, konjuktuuri ja tapahtuma) Välimeri-kirjan keskeiset käsitteet
• Ihmisen arjessa kapitalismin ja markkinatalouden rooli problemaattinen, sillä jokapäiväisen elämän määritelmä markkinatalouden ulkopuolella on ikiaikaiset jatkuvudet, traditiot ja elämän rutiinit=materiaalinen sivilisaatio tai arkipäivä annalistien näkemys. Esimerkiksi Vaihdantatalouden rinnalla on säilynyt lahjatalous esimerkiksi verenluovutuksessa. Talousilmiöt hahmotetaan historialliseesti ja heterogeenisesti. 
• Kestävä ja voimakkaampi kansainvälinen monialayritys erotetaan tavapörsseistä, kaupan pitämisestä yksinkertaisista maalaismarkkinoista. Idea markkinataloudesta toinen keskeinen ajatus

Vaikutus

• Ranskassa ja mualla tutkimuksen suuntaa muutti ja koulukunnan perusti, vaikka Henri Pirenneen ja Lucien Febreen tukeutuikin
• Laajat lähteet ja tarkuus yhdistuu malailevaan tyyliin, ytimekkyyteen ja viimeistellyyn
•  

Annalistinen koulukunta

• 1900 lännessä historiankriojitukseen voimakkasti vaikuttanut koulukunta, joka syntyi Ranskassa
•  Ranskalaiset ottivat haltuun 1918 Strasbourgin yliopiston Alsacessa
• Tutkimuksissaan Lucien Febvre käytti psykologian ja sosiologian tutkimusmenetelmien vaikutteita
• Tapahtumaa keskeisempi oli tapahtumien välinen kesto. Eri pituisen ajan käsitys, totaalinen historia ja mentaliteettien historia kehitettiin annalistien keskuudessa
• Tutkimusmenetelmien filosofina ja keskiaan historioitsijana toimi Marc Bloch perustajista
• Tutkimukselle avuksi tuli keskeisesti antropologia
• 
  

Marx

• Yhteiskuntafilosofi Preussista

• Filosofian vaikutusvaltaisuus nousi myöhemmin
• Yksi merkittävimmistä saksalaisista
•  

Filosofia

• Hegelin seuraaja
• Idealismi hylättiin, mutta Hegelin dialektinen logiikka pohjana 
• Mikä suhde aineella ja hengellä? Materialistinen, päättelivät Engels ja Marx
• Aineellista tilaa elämässä ihmiset eivät näe ideologian vaikutuksesta, esteenä ei ollut ideat peittävä aine, toisistaan ideat ja havainnot erotettava Hegelin tavoin
•  

Lisäarvoteoria

•  Liikelait taloudessa kapitalismissa esiteltiin Pääomassa
• Voittoa eli lisäarvoa haluaa kapitalisti. Pääomaa tuotantoon on sijoitettava. 
• Palkkaa suurempi on arvo, jonka työntekijä tekee

Historiallinen materialismi

•  Materialismin lähtökohdista tendenssejä selitetään teoriassa, jonka nimi on historiallinen materialismi
• Useassa merkityksessä käytettävä tuotantotavan käsite
• Tuotantovoimat toinen käsite
• Keskenään konfliktiin ajautuu vääjäämättömästi tuotantosuhteiden ja tuotantovoimien välillä: yhteiskunnan kehityksen selitys

1. Orjat
• Antiikin Kreikka; orjien ja vapaiden rajat selkeät
• Kurissapito väkivaltaista
2. Feodalismi
• Kamppailu maaorjien ja maanomistajien välillä
3. Kapitalismi
• Kamppailu työväenluokan ja porvariston välillä
• Valta legimoitu laillisesti: väkivaltaa vähän
• Rakenteellisesti tapahtuva riisto on näkymättömämpää

• Miten universaali teoria on?
• Säilyvä kokonaismäärä riistossa, vaikka tuotantomuotojen avulla näkyvä riisto ja väkivalta vähenee
•  

Teoriat kapitalismista

•  Kapitalismi muuntautui feodalismista
• Talonpoikien ollessa itsenäisiä maaseudulla (=työväestö) kapitalismi ei voinut kehittyä
•  Koneellistuminen tuotannossa tapahtui, koska enää manufaktuurit eivät riittäneet, koska yhä kasvavat markkinat
• Ristiriidat kapitalismissa
• Proletariaatti ja porvaristo, kaksi luokkaa, vastakkainasettelut selkeämmät kuin ennen. Yhteiskunnasta vastakkainasettelua ei poistanutkaan kapitalismiin siirtyminen feodalismista
• Ajan myötä pienentyy voittoaste rakenteellisesti ja toisaalta tavoitelaan jatkuvasti voittoa->ristiriita
• Henget kääntyvät manaajaansa vastaan, vertaa Marx
• Työläisiä tarvitaan, koska työvoiman hinnan kallistuessa, ne ovat edullisempi vaihtoehto
• "Orja ei saa edes orjan elämää", koska porvaristo omistaa tuotantovälineet->työläinen ei voi tehdä sorrolleen mitään
•  Kapitalismissa työläisen asema on vieraantunut (Hegel)

Voiton suhdeluvun laskemisen laki

• Anarkistinen systeemi on sama kuin kapitalismi: kaikki ovat vapaita valitsemaan
• Mitkä lainalaisuudet taloudessa vaikuttavat?
•  Voiton- arvon syntymekanismin selvitti Marx lisäarvoteorialla, joka on kaiken lähtökohta
• Lisäarvoa eivät luo raaka-aineet, laitteet, koneet, rakennukset ja pääoma
• Ihmisen työvoima on ainoa tekijä, joka voi tuoda tavaraan arvoansa enemmän arvoa
• Markinoila tuote realisoituu
• Kilpailutilanne syntyy väkisin, koska kapitalistit kilpailevat markkinoila
• Ihmistyövoima on oikeasti voittojen lähteenä, toisin kuin kapitalisti luulee
• Tuotantoalat eroavat toisistaan työvoiman määrässä
• Maksimaalinen voitto tavoite, ei edes pelkkä voitto
• Tuotantomenetelmät omaksuvat muutkin tuottajat loppujen lopuksi
• Nousee väistämättä elimellinen kokoonpano, koska kohoava tuottavuus ja kilpialu
• LAskutendenssilaki selittää nykytalouden ongelmat
• On vaikea säilyttää työllisyyttä, koska pääomia vaaditaan entistä enemmän, jos luodaan työpaikkoja

Historiallinen materialismi Marxin mukaan

• Hegelin dialektiikka pohjalla, kun ihanneyhteiskuntaa kehitteli mArx
• Taloudellinen tasa-arvo saadaan vasta, kun valintojen vapaus on mahdollista
• Ensin haltuun on otettava tuotantovälineet ja valta (proletariaatin diktatuuri)
• Tasa-arvoiset ihmiset, hävinneet luokkaerot ja yhteisomistus syntyy vasta, kun edut uudessa järjestelmässä ymmärretään
• Kommunismi=vallitsee siinä yhteiskunnassa
• Valtiosta luovutaan lopulta kokonaan

Aatteet, työ ja talous

• Kaiken yhteiskunnan toiminnan perustana on talous
• Miksi perhearvot ovat poistuneet? Koska nykyajan tuotanto sitä vaatii

Rousseau

• Yhteiskuntateoreetikko, kirjailija, valistuksen kriitikko, säveltöäjä ja filosofi
• Romantiikka ja Ranskan vallankumous nousivat Rousseaun ajatuksista

Filosofia

• Vaikka loukattaisiin yksilön vapautta individualistisessa mielessä, kansan kollektiivista vapautta ei loukata. Parasta kansalle on yhteistahto - vapauskäsitys on siis kollektiivinen

 Yhteiskunta vastaan luonto

• Kuilu ihmisluonnon ja yhteiskunnan välillä
• Itserakkauteen itsensä rakastamisesta: kielteinen vaikutus yhteiskunnalla
• Turhamaisuus ja ihmisten ylpeys loivat tiedettä ja taidetta, jotka eivät edistäneet ihmisten tarpeita, väitti Rousseau
• Nykyaikainen yhteiskunta on taantumuksellinen

 Yhteiskuntasopimus

• Perusteet legitiimille poliittiselle järjestykselle hahmottelee Yhteiskuntasopimuksesta, merkittävin teos Rousseaulta
• Luonnonoikeudesta vaatteet hylättävä ja yhteiskuntasopimuksella yhteen liittyminen->vapaus ja itsensä säilyttäminen

•  Hobbesin vastakohta luonnontilasta
• Lajitovereiden yhteenkuuluvuus ja olemassaolon siälyttäminen hallitsevat ihmistä luonnontilassa
• Syy miksi menetettiin autuas luonnontila on yksityisomistus
• Omien etujen varmistaminen ja etujen turvaaminen ei voi olla perusta yhteiskuntasopimukselle, vaan näkökulman on oltava yhteinen etu

Perintö

• Yksityisomistuksen ensimmäinen arvostelija
• Ei saa erottaa moraalia ja politiikkaa
• Kasvatusteorioihin vaikutus
• Alkukantainen ihminen=luonnon villi
• Robespierren asemaa uhkanneet ja vallankumousjohtajat, jotka olivat liian liberaaleja, teloitettiin ja 1793 vallan otti hän, Rousseaun seuraaja. Liberaali alku Ranskan vallankumouksessa
• Yleistahtoa saattoi tulkita yksikin henkilö ja yleistahto ei ollut välttämättä oikea, vaikka se olisi enemmistön mielipide
•  Yhteiskunnan voima alisti yksilövapaudet ja yleistahdolle oli alistettava kaikki: arvostelua etenkin Benjamin Constantilta
• Totalitarismin puolustaja t. J. L. Talmon ja Karl Popper ja muut liberaalt
• Valistusfilosofi vai vastavalistuksen aloittaja?

• Synkän Hobbesin vastakohta käsitys luonnontilasta
• Omien etujen ajaminen tai kilpailu eivät ole vielä pilanneet paratiisia
• Yhteenkuuluvuus ja olemassaolon säilyttäminwn hallitsee luonnontilassa
• Sopu, luonnonmukaisuus ja vaatimaton elämä luonnontilassa
• Syy miksi autuus luonnontilassa menetettiin on yksityisomistus
• Jotta saatiin pelastettua luonnontila, pelisäännöt oli löydettävä, koska ihmiset olivat toisiaan vastaan omaisuuden takia
• Solidaarisuus, yhteisvastuullisuus ja sosiaalisuus: näitä heijasteee pelisäännöt
• Henkinen kasvu ja sivistymisen mahdollisuuden tuo yhteiskunta, ei luonnontila
• Omien etujen varmistaminen ja turvaaminen ei voi olla pohjana yhteiskuntasopimuksessa
• Näkökulman on oltava yhteinen etu
• Yleistahto=yhteinen etu; edistetään hyvää yhdessä ja päämäärän pyritään yhdessä
• Yleistahto=näkökulmana kaikkien etu, ei tavoitteiden ja halujen yhteissumma

Hobbes

• Filosofi Englannista
• Valtion suojelun saadakseen kansalaiset luovuttavat vapautensa->valistuneen diktaattorin teoria (Leviathan)

 Elämä

• Westportissa syntyi
• Skolastiikan opiskelu ei kiinnostanut yliopistossa
• 1610 opintomatkalla Euroopassa Williamin kanssa
• Francis BAconiin ja Ben Johnsoniin yhteyksiä, mutta vasta 1629 alkoi toimia filosofiassa
•  Fysiikka kiinnosti alussa
• 1637 palasi kotimaahansa
• Pariisiin siirtyminen, kun 1640 lyhyen parlamentin korvasi pitkä
• 1642 puhkesi Englannin sisällissota
• Leviathan, teoria hallinnosta -teoksen sai kirjoittamaan Hobbesin poliittinen kriisi, joka johtui sodasta ja kuningasmielisten maanpaosta
• Elementa philosophica perustui filosofisiin järjestelmiin
• 1655 De Corpore -teoksellaan väittelyyn osallistui 
• Epäjohdonmukaista matematiikka-Hobbesia arovsteli Wallis

Leviathan

• Materialismin selitystä sekä lainalaisuuksia ihmisten toiminnasta 
• Valtakamppailu seurausta vallan jakamisesta, joten oltava jakamaton valta
• Kaikkien sota kaikkia vastaan ja luonnontila kuvaukset muistuttavat jaloa villiä (Rousseau), mutta synkempi ihmiskuva
• Teos ei erityisen vaikealukuinen muihin klassikoiden joukossa

• Moraalikäsitykset eivät ole yhtenäisiä luonnontilassa
• Olemassaolon turvaamisen tarve ja oman edun tavoittelu ohjaava ihmistä
• Fysiikan lait alistavat ihmisen toiminnan, ja Hobbes oli materialisti
• Ihmiset tekevät mitä tahansa varmistaakseen turvallisuutensa ja saavuttaakseen tavoitteensa
• "Kaikkien sota kaikkia vastaan", väkivallan uhka on jatkuva luonnontilassa
• Oveluudella heikot voivat voittaa myös vahvat->selviytyminen ei ole selvää edes fyysisesti vahvimmilla
• Lyhyt, raaka ja häijy elämä luonnontilassa
• Luonnontilasta on siis pyrittävä pois
• Jokaiselle eduksi olevat säännöt yhteielämään on sovittava
• Perusedellytykset hengissä säilymiseen, turvallisuuteen ja rauhaan on taattava moraalinormeilla
• Ylivertainen hallitsija, suvereeni, yhden tahon toimija, luovutettava ja periaatteet sovittava yhdessä
• Ehdoton valta suvereenilla yhteiskuntasopimuksessa
• Rajattomasta vapaudesta luovuttava
• Hallitsijan päätöksiin ei saa vaikuttaa tai puuttua sopimuksen tekemisen jälkeen, hallitsijan tehtävä on säilyttää turvallisuus ja rauha

Kymlicka ja monikulttuurisuus

• Haasteet 1990-2000 keskeisin yhteiskunnan teema

Moninainen termi

• Erilaisiin ilmiöihin viittaaminen
• Hyväksyvä kulttuurin oletus
• Vuorovaikutus kulttuurien välille ja monimuotoisuudelle
• Muiden tyeorioiden rinnalla, teorian paikkaa, oikeutusta vähemmistöille sekä oikeudenmukaista kulttuuria tarkastevelat teoriat

 Yhteiskunnan keskiössä kulttuuri

• Miten nähdään yhteiskunta monikulttuurinen normatiivisesti ja monimuotoiset kulttuurit vaikuttavat
• Elämässä toimintaa ja ajatusmaailma vaikuttaa jäseniinsä, normatiivinen kokonaisuus kattaa kaiken=kulttuuri antropologien mielestä
• Rakentaa identiteetin jäsenilleen ja toimintaa ohjaava verkosto: käytännöt, uskonnot, arvot ja normit=normatiivinen kulttuurikäsitys
• Normijärjestelmä liitoksissa insituutioihin ujteiskunnassa vahvasti (käsitys)
• Järjestelmä muuttumaton; käytännöt, uskonnot, arvot yhtenäisiä (oletus); eivät ota huomioon monimuotoisuutta, mitä kritisoitu sosiaaliinsitutionaalisia ja normatiivisia käsityksiä
• Uudelleenmääritetyt ja rakennetut narratiivisesti: käytänteet, symbolit ja kulttuurin merkitykset

 Arvokas kulttuuri

• Miksi päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon kulttuuri? Koska kulttuuri on arvokasta
•   Itseisarvona tai instumentaaliset arvokäsitykset kulttuurista ja individualistiset ja kollektiiviset näkemykset: akselin avulla tarkastellaan kulttuurin arvoa
• Kulttuurin ryhmän jäsenen - yksilön- kautta tulisi käsitellä ryhmää (Will Kymlicka)
• Päätöksenteossa tai järjestäytymisessä kulttuurin huomiointia ei sanella käsitysten avulla

 Esitellään monikulttuurisuusteoriat

• Haasteet, joita tuo monimuotoinen kulttuuri, vastataan monikulttuurisuusteorioilla
• 
  

Monikulttuurisuusteoriat: liberaali Will Kymlicka

 

• Will Kymlicka, yhteiskuntateoreetikko ja filosofi Kanadasta puolustaa vähemmistöoikeuksia ja monimuotoisuutta kulttuurissa
• Yksilön hyvinvoinnin vaikutusta kulttuurista ei oteta tarpeeksi huomioon teoriassa, joka pohjaa resurssien tasa-arvoon (Dwork) ja 1791 oikeudenmukaisuusteoriaa (Rawls)
• Tasavertaisuuden arvoihin ja yksilön autonomiaan vahvasti pohjautuu monikulttuurisuusteoria
• Sosiaalisinstitutionaalisena kulttuurina - kokonaisuutebna, joka juurtunut insitutionaalisesti ja sosiaalisesti kulttuuriin, josta syntyy epätasa-arvoisuuksia kulttuuriin: kohdistuu vähemmistöihin (Kymlickan käsitys)
• Kysymyksiin pyritään vastaamaan useilla tasoilla monikulttuurisuusteorialla
• Kontekstissa yhteiskunnassa toimivuutta ja oikeutusta vähemmistöoikeuksille tarkastelee monimuotoisampana myöhemmin

Ei-liberaalit ryhmät ja liberaali monikulttuurisuus

•  Tasavertaisuuden periaatteet ja yksilön autonomian omaksuneet ryhmät hyväksytään yhteiskuntaan: rajoittaa->tämän takia kritisoitu
• Asioistaan päättämisen vapaus lähtökohtaana ryhmille ja ei-liberaalin otettava huomioon: vahvuus diversiteetti-liberalismissa
• Vastustaa vähemmistöoikeuksia: Kukathas, myös kritisoi autonomisen yksilön roolia
•  

Kritiikki monikulttuurisuusteorioita vastaan

• Moneltya yaholya kritisoitu politiikkaa ja monimuotoisuutta tukevaa teoriaa - normatiivista monikulttuurisuutta
• Ongelmat liittyvät aiempiin monikulttuurisuusteorioihin: esiin nosti "Is multiculturalism bad for women" -artikkeli herätti keskustelua Susan Moller Okinin toimesta
• Asema vähemmistöjen sisällä ja valtarakenteet ryhmistä otettiin huomioon, koska keskustelua herätti Okinin feministinen kritiikki
• 2001 Culture and equality -teoksessa Brian Barry esitti monikulttuurisuusteoiroihin kritiikkiä
•  

Kulttuurista ryhmää ja kulttuuria 

 

• Debatista liberalismin ja kommunitarismin välisestä pohjautuu monikulttuurisuusteoriat
• Keskkusteklua ei helpottanut intressien ryhmien ja sosiaalisen kulttuurin oikeuksien välillä 
•  

Monikulttuurinen politiikka

 

•   Toiminta, jossa yhteiskunnan monimuotoista kulttuuria on pyrkimys säännellä=monikulttuurinen politiikka

Luokitellaan vähemmistöoikeudet

• Sisällön, tyypin ja haltijan mukaan luokittelu
• Kollektiivinen ryhmä käyttäjänä ja haltijana esim- itsemääräämisoikeuksissa: ryhmäoikeudet, joita harjoitetaan kollektiivisesti
• Sisällöstä riippuu myös
•  

Kritiikki monikulttuurisuuspolitiikkaa vastaan

 

• Sävyt yhä kriittisempiä 2000->
•  

Suomessa monikulttuuritutkimusta

 

• Filosofiassa tutkimusta
•