Foucalt

College de Francen professori historiassa ja filosofi Ranskasta
Seksuaalisuus, laittomuus, sairais ja hulluus, joita oli vieroksuttu filosofiassa ja historiassa, olivat oleellisessa osassa Foucalt'n ajattelussa
Jälkistrukturalistinen ajattelu, ja strukturalismi 1960-luvulla vahva vaikuttaja

Elämä

• Toinen lapsi porvariperheessä
• 1946-50 opiskelua, jonka jälkeen ranskan opettaja Uppsalan yliopistossa samaan aikaan kun oli  harjoittelijana psykiatrisessa sairaalassa
• Epäkohtien mielenosoittaja ja  vankiloiden olosuhteiden tiedottaja (GIP) 1971 Pierre Vidal-Naquetin ja Jean-Marie Domencahin kanssa
• Iranin vallankumouksesta kirjoitti lehteen nimeltä Corriere della Sera 1978
• Innoittajana s/m- ja homoalakulttuurit, jotka avoimempia USA:ssa kuin Ranskassa
• Käsitteli itsemurhaa

Vaikutus

• Ei minkään koulukunnan edustaja, mutta vaikutteita Kantilta ja Nietzscheltä
• Vaikutti nais-, taide- ja politiikantutkijoihin sekä sosiologeihin
• Normatiiviseen perustaan kohdistui keskeinen kritiikki
• 70-luvusta lähtien yhteiskuntatiede ja humanismitutkimus uudistunut keskeisesti kysymyksillä ja metodeilla, jotka Foucault kehitti

Kuinka hallita ihmistä?

• Käsitteet valtakoneistosta, päällysrakenteesta ja hallitsevasta luokasta (Marxin käsitys vallasta) tai yksinoikeus, lakien säätämä valta (liberalismi) ei kiinnostanut; pohti 70-luvulla valtaa
• Valtasuhteiden analysointia, ei vallan teorioita
• Toiminta, joka kohdistuu muiden ihmisten toimintaan=valta Foucaultin mielestä
• Tietynlaista toimintaa tuotetaan, eli toisia yritetään saamaan toimimaan tietyllä tavalla; strategiseksi peliksi jäsentyvät valtasuhteet.
• Ideologien tuotto; tietoa ei voi tulla diskurssiivisillä käytännöillä. Marxin mielestä valta on ideologian pakottamista, ja näin ei Foucaultin mielestä ole - toisensa poissulkevat valta ja tieto, mikä seuraa Nietzschen käsitystä.
• Tieto ja valta ovat toisistaan riippuvaisia - tieto ei ole vapaa valtasuhteista.
• Tietoa tuottaa valtajärjestelmät ja valtaa tuottaa tieto; toinen laajentuu yhtä lailla
• Tulee suojautua riskitekijöistä, vaarallisista yksilöistä. Rikoksiin ei tarvitse kohdistua, vaan lainrikkojia pitää sekä rangaista mutta myös parantaa. Tämä nojaa humaaniin lakidiskurssiin. Vankilainstituutiota Ranskassa 1810 kuvaa Foucault Tarkkailla ja rangaista -teoksessa

Vallat

• Suvereenivalta
• rajatuilla alueilla toimii
• rangaistukset ja kielletyn määrittää laki
• Kohde alueesta on rajattu
• Esim. ulos heitettiin sairaat
• Kurivalta
• Ennaltaehkäisy, kontrolli, valvonta; sallitun ja kielletyn määrittävät instituutiot
• Rajatulla alueella kaitsee paimen; ei saa karata, mutta saa ehengata kuin lampaat
• Vallan kohteena ruumis
• Esim. Käyttäytymisen, ruoan tai alueen uskottiin synnyttävän ruton
• Hallinnallisuusvalta
• Subjektia hallitaan
• Tekniikkana turvallisuus; jotain asioita tapahtuu siedettävissä määrin
• Vallan kohteena väestö, ei kansa, alue tai yksilö
• Esim. Suurin osa paranee, vaikka osa kuolee isorokkorokotukseen